Yrittäjänpäivä on tänään 5.9.2013 !

Siksi onkin mitä sopivinta että nyt syyskuussa on yrittäjänä toimiva paperikonservaattori kirjoittamassa.

Vuodet ovat vierineet välillä hiljakseen, mutta useimmiten matalalentona huomaan nyt jälkeenpäin kun mennyttä aikaa tarkastelen. On vaikea ymmärtää että ollaan tultu jo vuoden 2013 syksyyn! 

'Pakolaiset' 1997

Opiskelu 'Vantaan koulussa' oli mieleen painuvaa aikaa!

Mihin ne kaikki vuodet katosivat? Vastahan valokuvauksen opettajamme Mika otti meistä tämän valokuvan.  Kuka meistä kehitti negatiivin? Kuka teki kaikki mustavalkopaperikuvat kaikille meille Lummetien pimiössä?  

Kiitän teitä Iiris, Nora, Taina, Eeva-Maria, Stina, Kirsi, Maria, Marja, Sara ja Tõnü, teidän kanssanne oli eri hyvä opiskella ja olla!

Toiset meistä sai heti oikeita konservointitöitä, toiset ovat sinnitelleet ja odottaneet mahdollisuuksia päästä kiinni konservaattoritöihin joko kunnalla, valtiolla, yliopistolla tai muilla mailla. Toiset ovat  kokonaan vaihtaneet alaa?

Minulle oli alusta selvää, että ryhdyn yksityisyrittäjäksi. Aloitin Konservointi Heinonen Ky:ssä, josta Usko Heinonen oli vuodesta 1994 luonut Meilahdessa hyvin toimivan työhuoneen. Tarkoituksenani oli lähteä kehittämään tätä pientä konservointiyritystä minun näköisekseni.

Porintien työhuoneen alkuvaiheita

Alussa oli sellainen tunne,  että minä hallitsen koko firman ja tiedän koko ajan mitä missäkin tapahtuu. Opiskelin jopa liikkeen johtoa ja strategiaa.

Matkan varrella nimi vaihtui Konservointi Arkki Ky:ksi. Samalla tytär tuli täysi-ikäiseksi, joten hänestä tuli sopiva äänetön yhtiömies. Ja tottakai hänelle sopii se, kun saa firmaan sijoittamalle panokselleen huikean 15% koron joka vuosi, siitä huolimatta miten Konservointi Arkilla taloudellisesti menee.

Rehellisesti sanoen en minä tätä paljon ole pystynyt kehittämään, sillä tosiasiassa on niin, että Arkki elää omaa vakaata elämäänsä, ja minä seuraan mukana. Arkki on kehittynyt ja vienyt minut siihen suuntaan minne asiakkaat ja työt kulloinkin johtavat ja hyvä niin - ajattelen!

Viiden tonnin työpajaprässi
 on ergonominen
ja painovoimaa riittää!

Työhuone on muuttanut viisi kertaa, minä en kertaakaan - yrityksistä huolimatta. Alun Meilahdesta tuli muutto Vallilaan; ensin Elimäenkadulle ja sieltä Eurantielle. Vallilasta oli lyhyt matka taas Alppilaan Kirstinkadulle. Sieltä tuli muutto Munkkivuoren Porintielle vuonna 2006.

Täällä Arkki on pysynyt tiiviisti. Kotini on tässä lähellä ja työmatka on lyhyt. Tosin, tuntuu siltä että itse olen tippunut pahasti kärryiltä maailman menosta kun en enää liiku Helsingissä juuri missään, verrattuna aiempaan sukkulointiin sekä pyörällä, ratikoilla että busseilla. En näe enää bussin/ratikankylkimainoksia, niitä nimittäin kaipaan jostain syystä, en tiedä miksi?

Tarkoitukseni on jatkaa Arkin vaiheista ja yksityisyrittäjyydestä myöhemmissä syyskuun blogeissa - monenlaisia asiakkaita ja töitä on riittänyt, on mistä ammentaa...mutta katsotaan nyt mitä mieleen tulee,  terveisin Tina