HOME

Eikö olekin koomista, että koti on englanniksi home. Tämä sana on korvannut koti –sanan jo monen suomalaisen yrityksen markkinoinnissa.  Koomista tämä on tietenkin siksi, että homeongelmat vaivaavat Suomen rakennuskantaa jo laajasti. Ylen uutisissa kerrottiin alkuvuodesta, että joka viides rakennusneliö Suomessa on homeen saastuttama. Kuinka on mahdollista, että tuo vitsaus vaivaa sekä uusia että vanhoja rakennuksia, koteja, virastoja, kouluja, päiväkoteja,  sairaaloita? Syynä täytyy olla vakavia rakennusvirheitä ja osaamatonta korjausrakentamista.

Miksi otan asian esille konservaattoriliiton blogissa, enhän ole rakentamisen  asiantuntija ja miten tämä nyt konservointiin liittyy? Haluan nostaa rakennuskonservaattorit parrasvaloihin. On käsittämätöntä, että rakennuskonservoinnin koulutus on päätetty lakkauttaa Seinäjoen ammattikorkeakoulussa. Sehän on ainoa paikka Suomessa, jossa alaa voi opiskella. Toivoa sopii, että koulutuksen jatkaja löytyy ja opetusministeriö näyttää sille vihreää valoa.  Homeongelmat eivät tietenkään ole olennaisinta rakennuskonservaattorien työssä. Tässä blogissa saadaan tuonnempana kuulla niistä olennaisista asioista. Konservointi on niin erikoinen ala Suomessa, ettei moni ymmärrä kääntyä konservaattorin puoleen, ja vaikka ymmärtäisikin, ei tiedä mistä ammattitaitoisen konservaattorin löytäisi. Siksi konservaattoriliitto on koonnut nettisivuilleen konservaattoreiden yhteystietoja. Listalta löytyy liuta rakennuskonservaattoreitakin.

Tiesittekö muuten että Suomessa on noin tuhat museota. Kuntia on (toistaiseksi) reilut kolme sataa, joten se tekee muutaman museon per kunta. Museothan pyrkivät säilyttämään esineellistä kulttuuriperintöä tuleville sukupolville, kuten konservaattoritkin. Valtaosa konservaattoreista onkin museoiden palveluksessa. Me konservaattorit olemme aika näkymätöntä sakkia, mutta tarpeellisia silti.

Nina Jolkkonen-Porander