Mona Lisa ja Taistelevat metsot

Onnellista uutta vuotta hyvät konservaattorit ja kaikki lukijat!

Pohjoismaisen konservaattoriliiton Suomen osasto ry juhlii tänä vuonna 50-vuotista olemassaoloaan. Sen kunniaksi olemme päättäneet pitää blogia, jossa konservaattorit kertovat työstään. Uutena puheenjohtajana minulla on ilo aloittaa bloggaus. Tervetuloa!

MONA LISA JA TAISTELEVAT METSOT

Perustin oman konservointiyrityksen reilut seitsemän vuotta sitten. Kaikista maailman taideteoksista ensimmäinen asiakkaani toi konservoitavakseni Mona Lisa –kopion. Ensin tämä tuntui suorastaan vitsiltä, onhan Leonardo da Vincin maalaama alkuperäinen Mona Lisa ehkä maailman kuuluisin taulu. Ajattelin hiljaa mielessäni, että seuraava taulu on varmaan sitten Taistelevat Metsot. Tarkemmin ajatellen tuo rahallisesti arvoton kopio oli mainio alku yksityisyrittäjän uralleni. Siinä kiteytyi taiteen olemus ja konservoinnin eettiset periaatteet.

Taiteen tehtävä on koskettaa ihmisen sisintä, herättää ajatuksia ja tunteita. Ehkäpä alkuperäinen Mona Lisa oli herättänyt ihastusta tai muita tunteita kopion maalaajassa. Ehkä hän oli tutkinut Leonardo da Vincin tekniikkaa ja todennut sen niin taiturimaiseksi, että halusi oppia itsekin jotain maalausta kopioimalla. Yhdentekevä Mona Lisa ei kopion tekijälle ollut, koska hän halusi sen itsekin ikuistaa. Kopion maalaajan kuoltua taulu siirtyi hänen sukulaispojalleen. Maalaus oli konkreettinen muisto rakkaasta sukulaistädistä ja siksi sillä oli suuri tunnearvo. Usein konservaattorit kuulevat kommentin: ”Ei tätä kannata konservoida, koska tämä ei ole arvokas.” Tuo ensimmäinen asiakkaani ymmärsi, että taiteella on muutakin kuin rahallista arvoa. Hän halusi vaurioituneen teoksen säilyvän, joten hän otti yhteyttä ammattitaitoiseen konservaattoriin kustannuksista piittaamatta.

Tunnearvon lisäksi teoksilla voi olla historiallista ja kulttuurihistoriallista arvoa. Taideteos voi olla historiallinen dokumentti sekä aiheensa, tekniikkansa että materiaaliensa puolesta. Maalauksen kääntöpuoli voi olla konservaattorille ja taidehistorian tutkijalle yhtä mielenkiintoinen kuin kuvapuoli. Taideteoksen rahallinen arvo puolestaan riippuu myyjästä ja ostajasta kaupantekohetkellä, joskus tosin myös vakuutusyhtiöstä.

Konservoin Mona Lisa –kopion samalla pieteetillä ja yhtä huolellisesti kuin kaikki ne aidot Edelfeltit, Haloset, von Wrightit, alttaritaulut, ikonit sun muut, jotka olin konservoinut aikaisemmissa työpaikoissani Valamon konservointilaitoksella, Tampereen taidemuseossa ja yksityisessä konservointiyrityksessä. Konservaattori ei mieti teoksen rahallista arvoa eikä sitä myöskään määrittele. Konservaattorit noudattavat yhdessä kansainvälisesti sovittuja eettisiä periaatteita, joiden mukaan esimerkiksi teokset aina dokumentoidaan ja valokuvataan ennen konservointia. Kohteeseen lisätyt materiaalit pitäisi aina olla vuosienkin päästä poistettavissa ja lisäykset pitää  erottaa alkuperäisestä.

No, toiko seuraava asiakkaani konservoitavaksi  Taistelevat Metsot, tuon suomalaisten ikioman monalisan? Seuraava taulu oli kyllä metso-aiheinen, mutta ei mukaillut von Wrightiä. Taistelevat metsot tuli sitten parin vuoden kuluttua...

Hyvää uutta vuotta toivottaa,

Nina Jolkkonen-Porander

PKL Suomen osaston pj

FM, teol.kand, taidekonservaattori